Lyyti on ollut perustamisestaan asti vahvan ja omaleimaisen yrityskulttuurin omaava yritys. Alkuvuosina kulttuuri rakentui pitkälti samassa toimistossa tiiviisti yhdessä työskentelevän yhteisön ympärille, jossa apu, ilo ja ystävyys olivat ylimmillään.
Vuosien vieriessä ja liiketoiminnan laajentuessa Suomen rajojen ulkopuolelle, havaitsimme tarpeen konkretisoida arvokasta kulttuuriamme, jotta pystyisimme johtamaan sitä nyt ja jatkossa systemaattisemmin. Emme halunneet jättää kulttuurimme kehitystä tuurin varaan, sillä yrityskulttuuri on meille todella merkittävä liiketoiminnan kasvun mahdollistava työkalu. Kirjoitimmekin teoksen The Green Book of Lyyti vuoden 2022 alussa.
Lyytin Green Bookiin on kirjattu monia kulttuurimme kulmakiviä aina historiasta arvojen kautta tulevaisuuden visioon. Yksi tärkein, ellei tärkein, kappale Green Bookissa on kuitenkin se heti ensimmäinen: Lyytin ihmiskäsitys.
Uskomme hyvään
Halusimme ehkä hieman poikkeuksellisesti aloittaa kirjan ihmiskäsityksemme kuvaamisella, koska koimme sen viitoittavan niin vahvasti kaikkea tekemistämme. Green Bookin lopussa on listattu myös muutamia kirjoja, jotka ovat omalta osaltaan vaikuttaneet kulttuurimme muotoutumiseen ja yksi niistä on Rutger Bregmanin Hyvän historia - Ihmiskunta uudessa valossa.
Muun muassa Sapiens - Ihmisen lyhyt historia -kirjan kirjoittanut Yuval Noah Harari on sanonut, että “Hyvän historia haastoi ajatuksiani ja sai minut katsomaan ihmiskuntaa täysin uudesta näkökulmasta”. Tavallaan tämä kirja teki saman meille, tai ainakin osalle. Osalle taas Hyvän historia validoi omia uskomuksiamme siitä, että ihminen on luonnostaan hyvä ja kunnollinen eikä paha ja epäluotettava.
Lyytillä kaikki työntekijät saavat ostaa kiinnostavia kirjoja ja Turun pääkonttorista löytyy myös fyysinen kirjasto. Pyrimme lukemaan kiinnostavaa kirjallisuutta, pohtimaan niistä opittuja asioita liiketoimintamme valossa ja toimeenpanemaan niistä opittuja asioita meille sopivalla tavalla. Tässä lienee myös lukemisen merkityksellisyyden tärkein oppi ainakin minulle: kaikki osaavat lukea, mutta todellisen hyödyn saa vain se, joka osaa lukea, muokata oppimaansa omaan ympäristöönsä ja vielä soveltaa opit onnistuneesti.
Hyvän historian luki useampi henkilö Lyytiltä ja sen pääsanoma ihmisen luontaisesta toiminnasta kun kukaan ei ole vahtimassa tai kontrolloimassa johti meidän ihmiskäsityksen ensimmäiseen kohtaan: ihminen on yleisesti ottaen luottamuksen arvoinen.
Teoriasta käytäntöön
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Yhtenä lauseena jossain kultturioppaan sivulla se on helposti pelkkää sanahelinää ja hyvinkin merkityksetön asia. Meille se tarkoittaa sitä, että kaikki toimintamallit pyritään suunnittelemaan luottamuksen kautta kontrollin sijaan.
Esimerkkinä vaikka etätyöt, matkalaskut ja päätöksenteko. Etätyöohjeet meille on kirjattu vapaasti kääntäen muotoon “käytä maalaisjärkeä”, firman rahan käytön ohje puolestaan “käytä yrityksen rahaa kuin se olisi omaasi”, kaikki luottokortti- ja matkalaskut ovat avoimesti kaikkien nähtävillä ilman mitään erillisiä hyväksymiskäytäntöjä ja päätöksentekomalli on kaikille sama kesäharjoittelijasta toimitusjohtajaan.
Ilman meille selvää ja yhteisesti sovittua ihmiskäsitystä kaikki nämä toimintamallit voisivat olla hyvinkin erilaisia. Nyt hierarkiaan perustuva kontrolli loistaa poissaolollaan ja se on helppo perustella. En väitä, että meidän toimintamallit ovat universaalisti niitä ainoita ja oikeita, mutta ihmiskäsitykseemme nojaten olen varma, että ne ovat Lyytille juuri oikeita.
