Markkinoinnin keskiössä on ostajapersoonan tunteminen, eli ajatus siitä kuka organisaatiosi ihanneasiakas on. Ostajapersoonan suhteen datan keräämiseen on panostettu ja hänestä tiedetään iän ja tittelin lisäksi mistä hän on kiinnostunut ja mitä hän arvostaa. Todennäköisesti lista ostajapersoonan piirteistä on vielä yksityiskohtaisempi. Kerättyä tietoa hyödynnetään ihanneasiakkaan tavoittamiseen ja tavoitteena on usein luoda ja jakaa kohdeyleisölle relevanttia sisältöä, joka herättää heidän huomionsa ja kiinnostuksensa. Tuntemalla ostajapersoonan läpikotaisesti valitaan markkinoinnin kanavat ja kohdennetaan mainontaa. Tapahtuma on yksi tällainen markkinoinnin kanava ja keino tavoittaa kohdeyleisö.
Tiedätkö minkälaisista tapahtumista ihanneasiakkaasi pitää?
Tapahtumissa rima asetetaan yleensä paljon matalammalle ja harvoin tapahtuman osallistujasta tiedetään yhteystietojen lisäksi muuta kuin ruoka-aineallergiat ja titteli. Mikset menisi ajatuksessa tapahtumien kohdalla pintaa syvemmälle, ja selvittäisi minkälaisista tapahtumista ja tapahtumasisällöistä ostajapersoonasi pitää. Kysy rohkeasti eri foorumeilta millaisissa tapahtumissa nykyiset asiakkaasi ja prospektisi mieluiten vierailevat. Voit avata keskusteluja aiheesta esimerkiksi sosiaalisen median kanavissa.
Tunnetko tapahtumasi osallistujat?
Seuraavat piirteet ja ominaisuudet auttavat määrittämään tapahtumasi ideaalin osallistujan:
- Ikä
- Työtehtävät ja asema töissä
- Kiinnostuksen kohteet työ- ja vapaa-ajalla
- Arvot ja tavoitteet
- Persoonan piirteet
- Yhteisöt ja ryhmät, joihin hän kuuluu
- Tapahtumat, joihin hän osallistuu
Ymmärrä ideaalin osallistujan suhde tapahtumaasi:
- Osallistuvatko he mieluiten isompiin vai pienempiin tapahtumiin?
- Mistä ja miten osallistujasi kuulee tapahtumastasi?
- Mikä antaa hänelle vau-efektin ja saa heidät esimerkiksi julkaisemaan siitä sosiaaliseen mediaan?
- Minkälainen tarina ja äänensävy koskettaa häntä?
Kokeile tapahtumien A/B-testausta
Testaamalla erilaisia tapahtumamuotoja voit selvittää pitääkö ihanneasiakkaasi esimerkiksi enemmän suurista massatapahtumista vai intiimeistä workshopeista. Mikäli olet jo kokenut tapahtumajärjestäjä, voit palata menneisiin tapahtumiisi ja analysoida osallistujadataa – vastaavatko tapahtumien osallistujat ihanneasiakasprofiiliasi ja jos kyllä, minkälaisista tapahtumista tuolloin on kyse. Lisäksi jos on mahdollista, selvitä mikä tapahtumissa erityisesti puhutteli osallistujia. Palautekyselyllä on tämän tiedon keruussa suuri merkitys, sillä parhaimmillaan kerätty palaute toimii työkaluna seuraavan tapahtuman suunnittelussa. Nyrkkisääntönä on hyvä kysyä osallistujien mielipiteitä tapahtumasta ja sen sisällöstä heti tapahtuman jälkeen, jolloin ne ovat vielä tuoreessa muistissa.
