Sosiaalinen media on rynninyt myös työelämän suhteisiin: ihmisiin tutustumista ja suhteiden ylläpitoa tehdään jatkuvasti verkossa. Onnistunut verkostoituminen vaatii kuitenkin myös aitoja kohtaamisia kasvokkain.
Kim Väisänen
Verkostoituminen on 2000-luvun hittisana, jonka merkitys vain kasvaa: hyvien suhteiden rakentaminen on olennainen osa tämän päivän työelämää niin yksittäisille työntekijöille kuin yrityksillekin. Startup-sijoittaja ja yrittäjä Kim Väisänen ja Lyytin toimitusjohtaja Petri Hollmén uskovat molemmat, etteivät olisi nykyisessä asemassaan ilman takavuosien kohtaamisia.
”Jälkikäteen kun mietin uraani, niin voin todeta, että juuri mitään ei ole tapahtunut yksin. Olen aina pyrkinyt auttamaan tuntemiani ihmisiä ja myös pyytänyt itse apua, kun sitä olen tarvinnut”, toteaa Hollmén.
”Omaa tietäni nykyiseen positioon startup-sijoittajana, sarjaepäonnistujana ja hallitusamatöörinä ovat vahdittaneet ystävät, tuttavat ja tuttavan tuttavat. Palveluksia kannattaa pyytää ja ne kannattaa myös palauttaa. Hädässä ja verkostoitumisessa ystävät tunnetaan”, myötäilee Väisänen.
Verkossa vai kasvokkain?
Nykyään ihmisen voi tuntea, vaikka häntä ei ole tavannut koskaan. Kaksi ihmistä voi kuulua toistensa verkostoon esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, keskustella chat-palveluissa ja lähetellä säännöllisesti sähköpostia.
”On ihan normaalia, että juttelemisen sijaan kollegalle lähetetään viestiä Slackissa tai sähköpostilla. Kasvokkain tapahtuvan vuorovaikutuksen määrä on vähentynyt huimasti, mutta toisaalta juuri siksi sen arvo on kasvanut”, sanoo Hollmén.
Väisänen pitää verkossa solmittuja tuttavuuksia hyvinkin tärkeinä – ja tuloksellisina. Silti hänkin toteaa, ettei se aina riitä: ”Niin helppoa kuin ei-fyysinen yhteydenpito onkin, on kasvattavaa ja tuottavaa tavata aika ajoin myös kasvotusten. Se on loppujen lopuksi tehokkain keino suhteen ja luottamuksen rakentamiseksi”.
Tulevaisuuden verkostoituminen
Yksittäisten tapaamisten lisäksi ihmiset kohtaavat toisiaan nykyään paljon erilaisissa tapahtumissa. Tuoreessa tutkimuksessa haastateltiin 100 yritystä, joista lähes kaikki kokivat, että tapahtumat tarjoavat hyvän keinon rakentaa ihmisten välisiä suhteita alati digitalisoituvassa maailmassa.
Usko kasvokkain kohtaamisen merkityksellisyyteen johti Petri Hollménin perustamaan Lyytin, palvelun tapahtumien hallintaan. Lyytin avulla yritykset voivat järjestää tapahtumia sekä esimerkiksi kerätä dataa ja mitata onnistumisia.
”Uskon, että tapahtumien merkitys on kasvanut, mutta niiden rooli on muuttunut. Tapahtumissa rakennetaan suhteita ja tuetaan päätöksentekoa pelkän tiedon jakamisen sijaan. Tietoa pitää tarjota verkossa, mutta aidosti asiastasi kiinnostuneet kannattaa kohdata kasvotusten”, tuumaa Hollmén.
”Yhteisaamiaiset, työlounaat ja keskustelutilaisuudet eivät ole suinkaan kuolleet, vaan niillä tehostetaan ja viedään eteenpäin digitaalisessa maailmassa aloitettua viestintää”, summaa Väisänen.
Miltä sitten näyttää verkostoitumisen tulevaisuus? Tapahtuuko se verkossa vai tapahtumissa? Väisänen ja Hollmén toteavat sen näyttävän todennäköisesti näiden yhdistelmältä.
”Uskon, että vähäisen lisäarvon kohtaamiset digitalisoituvat ja hoituvat tekoälyn avulla täysin. Hyvä esimerkki näistä on vaikka asiakaspalvelubotit, jotka sujuvasti vastaavat kaikkiin jatkuvasti toistuviin kysymyksiin. Kun mennään tilanteisiin, jossa tulee rakentaa luottamusta, syventää osaamista tai herättää tunnetta, niin kasvokkain tapahtuvaa vaikuttamista ei mikään voita”, kertoo Hollmén.
Tämä blogikirjoitus julkaistiin alunperin Kauppalehden Studiossa 10. syyskuuta 2018.
